Vaaliteemat

Poliittisen päätöksentekojärjestelmän muuttaminen dialogin ja teknologian avulla. 

Haen eduskuntaan, koska haluan muuttaa päätöksentekoa. Keskeistä politiikassa on halu muuttaa maailmaa, ja valtaa edustavien joukosta puuttuu kansan ääni. Ääni, joka perustuu ihmisten kanssayhdessä tehtyihin päätöksiin.

Lakien syntyminen voi enää olla pelkän poliittisen kaupanteon tulos. Kansaa ei kuunnella, ja se ei ole pelkkää poliittista peliä – se on demokratia vastaista. Perustuslakiamme lainaten 14 § Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Demokratia merkitsee keskustelua ja nyt se keskustelu on olematonta. 

Liike avaa päätöksenteon ja tuo sen kaikkien saataville, pois suljetuista huoneista, kabineteista ja saunoista. Otamme teknologian avuksemme, sillä teknologia yhdistää ihmiset ja antaa jokaiselle vapauden vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Haluamme keskittyä enemmän ongelmien ratkaisuun, vähemmän aatteisiin. 

Liike Nyt ajaa sitä, että Suomesta tulisi vahvempi ja yhtenäisempi kansakunta, joka tuntisi omistajuutta omaan maahansa, vastuuta toisista ihmisistä ja tasavertaisuutta.

Liike Nyt tuo politiikan markkinoille uuden ratkaisun, jolla parannetaan yhteiskunnan ketteryyttä, sallivuutta ja sisäistä vahvuutta. Me pystymme parempaan – me haluamme löytää tämän kansakunnan todellisen potentiaalin. Päätetään yhdessä.

Näin Liikkeessä sä pääset mukaan päättämään: https://liikenyt.fi/paatoksentekoprosessit/

Politiikan periaatteiden palauttaminen.

Läpinäkyvyyden lisääminen on ainoa tapa parantaa luottamusta politiikkaan nyt. Päätöksenteko ei muutu jos elämme maailmassa, jota ei enää pitäisi olla olemassa. Liian pienen porukan päätökset heikentävät uskoa demokratiaan ja Suomen edun mukaisiin ratkaisuihin. Päättäjien kaksoisroolit ja hyväveli- virkanimitykset eivät edistä reilua yhteiskuntaa. Kyseessä on vallanlinnake, joka tulee murtaa. Korruption riskialue on päätöksenteko, ja päättäjän kaksoisrooli on merkittävä ilmentymä tästä. Kahta tai useampaa luottamustehtävää hoitava poliitikko voi tilanteen mukaan valita, onko kunnan vai Suomen asialla. Kaksoisroolit aiheuttavat intressiristiriitoja. Kun samat ihmiset ovat päättämässä samoista asioista useissa eri rooleissa, hämärtyy käsitys, minkä tahon etua ajetaan. Tämä on maan tapa. 

Tällä hetkellä 163 eli 82 prosenttia istuvista kansanedustajista, on valtuutettuja omissa kotikunnissaan. Osuus on kasvanut jo 20 vuoden ajan. Mitä enemmän yksi ihminen kahmii erilaisia tehtäviä itselleen, sitä vähemmän tehtäviä riittää muille – ja sitä pienempi porukka päätöksiä tekee. 

Historian aikana ei ole ollut mahdollista äänestää ihmistä, joka sitoutuu istumaan vain yhdellä vaaleilla valitulla pallilla. Nyt sinä voit vaikuttaa kenen asiaa eduskunnassa ajetaan, koska sinä päätät siitä. Liike Nytissä liityt nettiparlamenttiin, joka tekee päätökset. Niitä kansanedustaja noudattaa. Nettiparlamentti päätti esimerkiksi kriteereistä, joihin ehdokas sitoutuu: yhdellä pallilla istuminen, enintään kaksi kautta ja ei rikosrekisteriä.

Poliitikko ei ole ammatti. Kaksi kautta on tapa saada uusia kykyjä eduskuntaan sekä taata jatkuva uudistuminen ja kehittyminen. Tämän kriteerin myötä mahdollistetaan se, että uudet ajatukset ja uudet ihmiset tulevat mukaan päätöksentekoon.

TEEMAT LIIKE NYTIN PERIAATTEIDEN MUKAAN

Liike Nytin tiekartta on yhdessä 12 000 vaikuttajan ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa valmisteltu toimenpideohjelma. Ylhäältä alas sanellun vaaliohjelman sijasta Liike Nyt on periaatteidensa mukaisesti osallistanut yhtäläisesti ja yhdenvertaisesti koko jäsenistönsä rakentamaan tiekarttaa tämän kevään eduskuntavaaleihin ja tulevaan vaalikauteen.

Jokaisen Liike Nytin periaatteen ympärille on rakennettu noin kymmenen kohdan lista toimenpide-ehdotuksia, jotka peilaavat asiantuntijanäkemyksiä sekä kriittisimpiä ja ajankohtaisimpia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Lisäksi jäsenillä on ollut mahdollisuus tehdä omia ehdotuksia.

Huolenpito: Jokaisesta on pidettävä huolta

Vanhusten hoiva

Työnsä tehneet vanhukset ovat suora peili yhteiskunnasta. Olemme juuri sen arvoisia, millaista huolta pidämme vanhuksistamme. 

Siksi Liike Nytin jäsenet äänestivät vanhusten hoivan kehittämisen tärkeimmäksi huolenpidon toimenpiteeksi. Liike Nyt on päättänyt sitoutua lisäämään hoitohenkilökuntaa kotihoitoon, palvelutaloihin sekä tehostettuun palveluasumiseen. Näin voidaan varmistaa, etteivät tänä keväänä paljastuneet vanhusten laiminlyönnit toistu enää ikinä tulevaisuudessa.

Haluamme myös yhdessä tuoda enemmän vaihtoehtoisia kuntouttavia hoitoja (terapeuttisia menetelmiä ja niiden toteuttajia) palvelutaloon ja suositaan ennaltaehkäisevää psykofyysistä toimintaa. Niin palveluiden kuin valvonnankin laatua tulee kehittää uutta teknologiaa hyödyntäen.

Toisen asteen maksuton koulutus

Äänestystuloksen perusteella Liike Nyt sitoutuu edistämään toisen asteen maksuttomuutta. Perusopetuksen oppivelvollisuusikä tulee nostaa 19 ikävuoteen, sillä muuttuvassa työelämässä ei peruskoulutaustalla työllistyminen ole enää tänä päivänä realistista. Jokainen nuori tulisi kouluttaa peruskoulun jälkeen myös siitä syystä, että tarjoamalle nuorille mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ehkäistään myös syrjäytymistä ja nuorten mielenterveysongelmia. 

Liike Nytin tavoitteena on, että jokainen suorittaa toisen asteen tutkinnon, joko lukio- tai ammatillisessa koulutuksessa. Koulutus onkin myös demokraattisen osallistumisen perusedellytys. Suomi tarvitsee osaajia, eikä toisen asteen hintalappu voi olla syy yhdenkään nuoren opiskeluiden katkeamiselle peruskoulun jälkeen.

Markkinatalous

Yritystukijärjestelmän uudistaminen

Suomalainen yritystukijärjestelmä vääristää markkinoita ja kilpailua. Liike Nyt jäsenistö haluaakin äänestyksen perusteella kohdentaa yritystuet pk-yritysten kasvuun sekä uudistumisen ja kilpailukyvyn edistämiseen. 

Yritystukien uudelleen allokointi on myös tärkeä työkalu, jolla tuetaan eri aloilla tapahtuvaa rakennemuutosta kohti ympäristö- ja ilmastoystävällistä liiketoimintaa. Suomessa arvioidaan olevan ympäristölle haitallisia tukia lähes kolmen miljardin edestä.

Kokonaisuudessaan valtio maksaa yritystukia laskentatavasta riippuen 4 miljardista jopa 8-9 miljardiin euroon vuodessa. Ekonomistit ovat lähestulkoon yksimielisiä siitä, että yritystuista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesselvityksessä yritystuista todetaan, että vain noin kymmenen prosenttia tuista on taloutta uudistavia. Siksi yritystukijärjestelmän uudistaminen on yksi Liikkeen tärkeimmistä poliittisista painopisteistä.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen

Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta on luovuttava. Valtiovarainministeriön arvion mukaan verovähennysoikeuden poistaminen lisäisi valtion verotuloja vuonna 2019 noin 205 miljoonalla eurolla. 

Jäsenmaksujen verovähennysoikeus on työmarkkinajärjestöjen erityisoikeus, jonka tarkoituksenmukaisuus on kyseenalainen. Siksi Liike Nyt –jäsenistö on päättänyt, että myös varakkaiden ja merkittävää yhteiskunnallista valtaa käyttävien liittojen tulee maksaa veroja. Perusteita erityiskohtelulle ei enää ole, ja siksi nämäkin verovarat tulee käyttää yhteiskuntaa tasapuolisesti uudistaen ja kehittäen.

Ilmastonmuutos

Ilmastolle ja ympäristölle haitallisia ympäristötukia on karsittava

Liike Nyt on sitoutunut tekemään kaikki päätökset ympäristölle ja ilmastolle kestävällä tavalla, unohtamatta ilmasto-oikeudenmukaisuuden periaatteita. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tarvitaan ensisijaisesti poliittisia päätöksiä, joiden tekemistä on odotettu aivan liian pitkään.

Yksi konkreettinen ja jäsenistön välittömästi vaatima toimenpide on ympäristölle haitallisten yritystukien leikkaaminen ja uudelleen kohdentaminen kestävän muutoksen vauhdittajiksi. Valtio maksaa Suomessa arviolta 3,5 miljardia euroa ympäristölle ja ilmastolle haitallisia yritystukia. Nämä tuet tulee karsia asteittain pois. Ympäristön kannalta haitallisten tukien poistaminen johtaisi huomattavaan kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristövaikutusten vähenemiseen. Samalla vapautuisi varoja investoitavaksi puhtaampaan ja turvatumpaan energiatulevaisuuteen, vihreisiin työpaikkoihin ja julkisiin hyödykkeisiin.

 Hiilidioksidivero EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen julkaiseman raportin mukaan hiilidioksidivero on lupaava keino hillitä hiilivuotoa, parantaa EU:n kilpailukykyä ja parantaa unionin budjettirahoitusta. Raportin mukaan hiilidioksidivero täydentäisi päästökauppaa.

Hiilivuoto tarkoittaa, että EU:n ulkopuoliset tuottajat välttyvät päästökaupan kustannuksilta, jolloin päästöjä aiheuttavaa teollisuutta siirtyy EU:n ulkopuolelle. Hiilidioksidivero suuntautuisi tuotteisiin tasapuolisesti valmistuspaikasta riippumatta.

Tutkimusten mukaan EU:n kansalaiset aiheuttavat kulutusvalinnoillaan maailmanlaajuisesti enemmän päästöjä kuin tuotannon päästöt ovat EU:ssa. Syynä ovat EU:n ulkopuolelta tulevat tuotteet, joihin ei ole kohdistunut päästökaupan aiheuttamia kustannuksia.

Yrittäjyys

Yrittäjien sosiaaliturva

Yksi tulevan vaalikauden keskeisimmistä työtehtävistä on sosiaaliturvan reformi. Liike Nyt jäsenistö on päättänyt pitää huolta siitä, että myös yrittäjien sosiaaliturva uudistetaan oikeudenmukaisemmaksi, jotta yrittäminen on ylipäänsä mahdollista.

Sosiaaliturvan tulee tarjota ihmiselle turvaverkko silloin kun hän kohtaa työttömyyden, sairauden tai muun tilanteen, jossa ei kykene elättämään itseään ja läheisiään. Turvaverkon pitää olla hyvin ennakoitavissa, jotta ihmiset voivat yrittää ja tehdä työtä ilman epävarmuutta siitä, mitä vaikutuksia tällä on heidän sosiaaliturvalleen.

Sosiaaliturva on uudistettava siten, että se on yhteensopiva muuttuneiden työmarkkinoiden ja uudenlaisten työn muotojen kanssa. 

Yrittäjän uuden alun helpottaminen

Suomalaisessa lainsäädännössä ja käytännöissä on monia esteitä uuden yritystoiminnan perustamiseksi, jos rehellisesti toiminut yrittäjä menee henkilökohtaiseen konkurssiin.

Suomella ei kuitenkaan ole varaa menettää yhtäkään yrittäjää, ja siksi Liike Nytin jäsenistö haluaa muuttaa lainsäädäntöä siten, että velkavankeuteen sysättyjen entisten yrittäjien tilannetta autetaan, ja uutta alkua helpottaa.

Vastuuministeriön on ratkaistava, miten yrittäjän uuden alun esteet voidaan poistaa. Esteitä on löydettävissä esimerkiksi verotuksen, maksukyvyttömyysmenettelyjen, sosiaaliturvan ja luottotietolain osalta. Lähes joka kymmenes suomalainen on tällä hetkellä ulosotossa, ja lukumäärä on vain kasvussa. Mikäli valtiontaloutta halutaan sopeuttaa ja kestävyysvaje ratkaista, ei Suomella ole varaa jättää näin suurta työvoima – ja yrittäjyysresurssia hyödyntämättä.

Yksilön arvostaminen

Koulukiusaaminen on kitkettävä

Kiusaaminen on henkistä väkivaltaa, ja väkivaltaan on sivistysyhteiskunnassa puututtava. Siksi myös koulukiusaaminen on poliittinen kysymys, jota voidaan ratkoa poliittisilla päätöksillä. Liike Nyt jäsenistö haluaa lisää resursseja varhaiseen puuttumiseen ja koulukiusaamisen käsittelyyn. 

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan suomalaisissa kouluissa joutuu toistuvasti kiusatuksi jopa joka kymmenes lapsi. Kiusaamisella on kauaskantoisia seurauksia, ja se on osasyy myös nuorten kasvavaan syrjäytymiseen ja mielenterveysongelmiin. Siksi kiusaamiseen tulee puuttua myös poliittisella ohjauksella, ja ehkäistä vahingollisten kierteiden syntymistä.

Kovemmat rangaistukset seksuaalirikoksista

Keskeinen osa yksilön arvostamista on yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Siksi Liike Nyt jäsenet ovat äänestäneet tiekartan painopisteeksi myös raiskauksen tunnusmerkistön uudistaminen suostumuksen puutteen perustalta, kuten Suostumus-kansalaisaloite vaatii.  

Uhrien tukitoimet on nostettava keskeisempään asemaan, ja resurssit tukipalveluille turvattava. Suomen ensimmäinen SERI-keskus Uudellamaalla on osoittanut näiden tukitoimien tarpeellisuuden, ja kokemusten perusteella samat palvelut tulee ulottaa myös muualle Suomeen. Näin voidaan varmistaa, että seksuaalirikoksen uhreille on tarjolla riittävää tukea ja apua.

Eurooppa-myönteisyys

Euroopan unioni tarvitsee yhteisen turvapaikkajärjestelmän

Euroopan unionin tulee luoda yhteinen kansainvälisen suojelun järjestelmä, joka tähtää hallittuun humanitaariseen maahanmuuttoon. Euroopan rajat on turvattava, ja turvapaikkahakemukset on käsiteltävä raja-alueilla sijaitsevissa käsittelykeskuksissa. Pääpaino on kuitenkin asetettava kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen suoraan konflikti- ja kriisialueilta. Kaikkien EU -maiden tulisi ottaa suhteutettuna väkilukuun tietty minimimäärä pakolaisia vuodessa.

Vapaa liikkuvuus Schengen -jäsenmaiden alueella perustuu vahvasti siihen, että maahantulo jäsenmaiden alueelle on hallittua. Vapaa liikkuvuus EU -maiden välillä on yksi Euroopan integraation kulmakivistä. Mikäli jäsenmaiden kesken ei saada tässä asiassa päätöstä, on todennäköistä, että jäsenmaiden välille palautuisi sisärajavalvonta. Tämä olisi merkittävä askel taaksepäin Euroopassa.

Yritysverotuksen yhtenäistäminen Euroopan unionissa

Euroopan unionin jäsenmaille on säädettävä vähimmäissuuruinen yhteisöveroaste. Tällä hetkellä EU -maiden välillä tapahtuva verokilpailu on kestämätöntä, ja vaikuttaa rapauttavasti unionin legitimiteettiin ja koheesioon. Yritykset pystyvät aggressiivisella verosuunnittelulla välttämään verojen maksun siinä maassa, jossa lisäarvo on tehty ja  jossa verotus tulisi tällöin toteuttaa. Vähimmäisyhteisöveroasteen säätäminen yritysverotuksen yhtenäistämiseksi tekisi kilpailusta reilumpaa ja vähentäisi mahdollisuuksia aggressiiviseen verosuunnitteluun EU:n sisällä.

Start typing and press Enter to search

Shopping Cart